lauantai 20. maaliskuuta 2010

Huh hiihtoa.


Huh hiihtoa! Sain ostettua kokonaisella 20e "uudet" sukset,monot ja sauvat. Vanhoista kun meni se side rikki,kun viimeksi yritin hiihtää.



Eilen hain sukset ja tänään intoa puhkuen itse hommaan! Katselin tarkkaavaisena tyttönä valmiiksi lähimmän hiihtoladun ja kun kaikki oli valmiina,ei muuta kuin kohti latua.



Hiki oli jo ennen kuin ladulle pääsin. Ei haitannut,sitähän sinne lähdettiin hakemaan. Paitsi rakko alkoi alkoi tehdä tuloaan jo alkumatkasta,mutta en luovuttanut.



Alkumatkasta huomasin hyviä kuvausaiheita ja tietenkin myös kameran jääneen kotiin siinä hötäkässä... (siksikin vain lainattuja kuvia)



Hiki oli hurja,pää märkänä ja rakko kantapäässä jomottaen jatkoin matkaa. Kun hommaan oli alettu,ei takaisin tulla ennen kuin on hiihdetty!



Sain hiihdettyä matkan jota olin suunnitellut. Olin hiestä märkä kauttaaltaan, naama punainen kuin paloauto, rakkoa poltteli, mutta iloinen että sen tein ja teen sen vielä uudestaankin kun rakko on parantunut. Tämäkö on sitä Suomalaista masokismia parhaimmillaan?!

2 kommenttia:

  1. Minäkin oon viimeset kolmevuotta haaveillut hiihtamisestä. Muistan ennen lapsia käytiin äidin kanssa joka talvi muutamaan kertaan 7km lenkki metsässä. Ja niin haluaisin uudestaan,mutta aikaseksi ei saa :/

    VastaaPoista
  2. Hiihtoa ei tullut itsellä kuin ihan pienenä harrastettua,kun asuin silloin etelä Suomessa,jossa en mm. yläasteen aikaan kertaakaan hiihtämään tai luistelemaan kun ei ollut lunta tai jäätä. Nyt ihan vain siitä syystä,että se on niin tehokasta liikuntaa. En voi sanoa pitäväni hiihtämisestä. Kannattaa sitä kuitenkin kokeilla,hiki tulee ainakin! :)

    VastaaPoista